tiistai 18. elokuuta 2015

Pieniä eroja



Nyt viimeisen kahden viikon aikana on elämä vähän tasoittunut alusta kouluhommien ja nuhan takia. Ensimmäiset palautettavat tehtävätkin on tehty, mutta koulujutuista lisää joskus myöhemmin kun olen saanut kokonaiskuvan kursseista.

Ajattelin sitten kirjoittaa pienistä eroista tai yksityiskohdista, joita olen täällä eläessäni huomannut. Yleisellä tasolla elämä on yllättävänkin samanlaista täällä kuin Suomessa. Pienellä etsimisellä kaupasta on löytynyt näkkäriä, ruisleipää (tosin semmoista realin tyylistä) ja juotavan makuista maitoa. (Maidon juontia kämppikseni kyllä ihmettelevät joka kerta). Myös koulukulttuuri on samanlailla aika rentoa ja epävirallista kuin Aallossa.

Sitten niihin eroihin. Itselleni suurinta ihmetystä on aiheuttanut ruoan hinta. Varsinkin vihannekset ja hedelmät ovat tosi kalliita ja mikroruokia ei kyllä ole tullut syötyä, koska niitä ei joko ole tai sitten ne maksavat vähintään 8 dollaria eli 5,5 € ylöspäin. Lisäksi monissa ruokatuotteissa täällä, varsinkin jogurteissa, on älytön määrä sokeria. Eniten ruokaan liittyen ärsyttää kuitenkin se, että yliopisto kampuksella ei ole kouluruokalaa vaan vain erilaisia kahviloita, joissa lounaan syömiseen menee vähintään 8 €. Monet opiskelijat tuovatkin sitten eväitä mukanaan, joita voi lämmittää kampuksen 6 mikrossa, joten mikrojonossa voi hurahtaa hetki 10 000 opiskelijan kampuksella. Hyvä puoli koulun ja Brisbanen yleisestikin ruokatarjonnassa on se, että sushia saa todella halvalla verrattuna Suomen hintoihin.

Jauhelihan halpuutta en enää ihmettele, lehmät ovat järkyttävän kokoisia :P

Muita eroja täällä on se, että pyykinpesuainetta ei valita erikseen värillisille ja valkoisille vaan sen mukaan täytetäänkö pesukoneesi päältä vai edestä. Itse en kyllä ole tämän erottelun logiikkaa vielä tajunnut, samannäköisiin lokeroihinha sitä pesuainetta molemmissa malleissa kaadetaan.

Täällä myös poliisit sakottavat todella paljon helpommin kuin Suomessa. Itse olen nähnyt poliiseja sakottamassa pyöräilijöitä, jotka eivät ole käyttäneet kypärää tai joiden pyörästä on pimeällä puuttuneet ajovalot. Itse en kyllä ilman kumpaakaan rohkenisi pyöräillä, sen verran vilkas liikenne täällä on ja kadut ovat todella huonosti valaistut vaikka pimeää on jo iltakuudesta eteenpäin. Sakkoja rapsahtaa myös punaisia päin kävelystä ja alkoholin juomisesta kaupunkialueella. Päätimme kuitenkin vaihtariporukalla uhmata alkoholin juomiskieltoa (ja 670 € sakkoa), sillä olihan se pakko vähän etkoilla. Toimivaksi tavaksi on osoittautunut se, että kun käy mäkkärissä, Burger Kingissä yms. ottaa mukaan sieltä pahvimukeja. Näistä pahvimukeista on sitten hyvä siemailla pillillä viiniä. Viini on täällä muuten naurettavan halpaa, pullon saa halvimmillaan 2 eurolla ja jos se tuntuu vielä liian tyyriiltä, niin 10 dollarilla eli 6,7 eurolla voi ostaa 5 litran pahvipakkauksen goonia, joka on siis jo kertaalleen käytetyistä rypäleistä vielä puristettua viiniä. Näitä viinejä saa myös litkiä monissa ravintoloissa, sillä kaupungissa on monia BYO merkittyjä ruokapaikkoja, joihin voi siis nimensä mukaan tuoda oman pullon.

Parhaana erona täällä on se, että paikalliset ovat todella mukavia ulkomaalaisille ja oikeasti kiinnostuneita siitä mistä olet ja loputtoman kohteliaita auttamaan ties minkä asioiden kanssa.

Huvittavin ero tähän mennessä on ehkä ollut viime viikon vapaapäivä. Ihmiset eri puolilla Queenslandia saivat eri arkipäivän vapaaksi, jotta heillä oli aikaa mennä vierailemaan Ekassa. Ekka tai pidemmältä nimeltään Royal Queensland Show on vuosittainen tapahtuma, jonka keskiössä on maatalous. Tapahtuma on kuitenkin laajentunut maatalousmessuista kattamaan huvipuistoalueen, monstertruck shown, ilotulituksen ja paljon muuta.

Possut vauhdissa Ekassa!

Ekan loppuilotulitus

P.S ja kyllä se vesi pyörii lavuaarissa eri suuntaan :D

torstai 6. elokuuta 2015

Viikonloppu Byron Bayssa

Olin odottanut surffauksen kokeilua paljon ja vihdoin viime perjantai-iltana lähdimme sitten 48 vaihtarin porukalla kohti Byron Bayta tarkoituksena opetella surffaamaan. Kyseessä oli QUT Surfers klubin järjestämä Learn to Surf reissu, joka myytiin orientaatioviikolla loppuun 10 minuutissa. Itse olin niiden onnekkaiden joukossa, jotka olivat lipun saaneet. (Tai no ei se onnea vaatinut vaan darra-aamuna aikaisin heräämistä). Ilta kymmenen aikoihin saavuimme perille Byron Bayhin, joka on kuuluisa, pieni surffauskylä New South Walesissa. Majoituimme pikaisesti Holiday Village Hostelliin (voin suositella) ja suuntasimme kaupungin ykkösmenomestaan, Cheekey Monkeys yökerhoon. Illan ohjelmassa oli hohtomaalibileet, joten illan päätyttyä vaatteet olivat maalin peitossa (samoin kuin hostellin suihkut), mutta hauskaa oli :D.

Vähän hohtomaalia
Lauantaina heräsimme aikaisin aamulla, sillä aallot ovat aamuisin parhaat, ja suuntasimme  pikkubussilla autiolle rannalle, jossa olimme ainoita surffaajia. Surffausopettajamme Sean oli kuin ilmetty australialainen surffipoju vaaleine kiharine hiuksineen ja rusketuksineen. Lopulta pitkältä tuntuneen märkäpuku- ja lautasähellyksen sekä opetuksen jälkeen pääsimme vihdoin veteen. Heti veteen päästyä ilmeni ensimmäinen odottamaton ongelma. Rannasta poispääsy oli yllättävän haastavaa, koska aallot olivat noin 1,5 metrisiä (aloittelijalle sopivia) ja niitä vastaan piti uida ja kävellä ison laudan kanssa. Puolet ajasta aallot löivätkin ylitseni ja välillä heittivät takaisin rantaa kohti. Kokeneemmat surffaajat menevät syvälle hyödyntäen virtauksia, jotka menevät rannasta takaisin merelle päin, mutta kokemattomalle uimarille nämä virtaukset ovat hengenvaarallisia, joten tarvoimme sitten niitä aaltoja päin.

Byron Bayn ranta

Aluksi surffiopettajat työsivät meidät laudoilla aaltoihin, joilloin onnistuin aina nousemaan pystyyn ja välillä jopa olemaan kaatumatta. Tämän jälkeen homma muuttui paljon hankalammaksi, kun piti itse rupea oikea aikaisesti melomaan laudan päällä ja pohtimaan, että mikäköhän olisi hyvä aika nousta seisomaan. Kerran tässä ajoituksessa onnistuin ja pysyin pystyssä rantaan saakka. Voin siis jopa  yhden aallon sanoa surffanneeni.


Juuri ennen kuin meidän piti lähteä lounaalle, helikopteri ilmestyi rannan ylle ja surffausopettajat alkoivat kiireesti huitoa meille, että tulkaa rantaan. Siinä sitten tyhmänä ihmettelin, että mikäs kiire tässä ja yritin vielä napata pari aaltoa. Rantaan tullessa sitten kuulin, että rannan yläpuolella pörräävä helikopteri tarkoitti sitä, että lähettyvillä oli ollut valkohai. Myöhemmin illalla tuli vielä luettua uutisista, että valkohai oli hyökännyt noin 50 km päässä miehen kimmppuun ja että mies oli nyt teho-osastolla. Siihen sitten loppuivat viime viikon surffaukset, koska rannat suljettiin loppu viikonlopun ajaksi.


Jatkoimme sitten lauantai päivää lainaamalla polkupyörät hostellilta ja poljimme Australian itäisimpään kohtaan ihastelemaan merimaisemia. Näköalat muutuivat vielä paremmaksi, kun huomasimma pari valasta meressä, mutta valitettavasti en saanut otettua valokuvaa niistä. Rannalla hyppi myös wallabeja (kuin pikku kenguruita). Illan kruunasi australialainen all you can eat barbeque ja jatkot.

Näkymiä pyöräretkeltä

Sunnuntain aloitimme vierailemalla markkinoilla ja ottamalla aurinkoa rannalla. Iltapäivän ohjelmaksi valikoitui sitten SUP-melonta läheisellä Ainsworth järvellä. Järven erikoisuus oli siinä että sen rannoilla kasvoi tea tree:tä eli niitä puita, joiden öljystä tehdään erilaisia kosmetiikkatuotteita. Siellä uidessa sai sitten ihohoidon samalla, mutta itsestäni hauskinta oli se että puita kasvoi myös vedessä ja SUP-laudoilla pääsi seikkailemaan puiden lomassa ja välillä menemään oksien ali tai yli. Tuntui kuin olisi ollut jossain sademetsässä. Itse pidin paljon tästä ohjelmasta ja SUPpailin varmaan 2 tuntia, kun muita vaihtareita ei homma liiemmin näyttänyt kiinnostavan (varmaan darran seurauksena). Sunnuntai ilta jatkui hampurilaisilla ja paluu bussikyydillä Brisbaneen.




Paluu bussimatkalla, kun katselin tähtitaivasta (joka muuten on erilainen täällä :D) pikkubussin ikkunasta, en oikein voinut käsittää edes koko viikonloppua, ja sitä onnen ja ilon määrää. Yhteen päivään oli mahtunut niin paljon surffauksesta, valaisiin, huimiin näköaloihin ja grillijuhliin. Tällä hetkellä olo on vain niin kiitollinen ja etuoikeutettu siitä, että olen saanut jo kuukauden täällä olla ja kokea niin monia "once in a life time" -juttuja ja tutustua mahtaviin ihmisiin sekä paeta Suomessa olevaa arkea.


P.S Viime viikolla tuli osallistuttua myös Brisbanen isompaan pub crawliin, joka oli norjalaisen opiskelijajärjestön järjestemä. Hauskaa oli, mutta ei kyllä läheskään Suomen approjen tasoista menoa. Tosin huomioitavaa oli että pub crawl lähti liikkeelle koulun baarista (,jossa on arkisin Happy Hour 11-15 :D).
Koulun baari



Suomitytöt <3